Ei kenenkään maa

Hautavirkamiehen maailmankuvaa järkytetään. Romaanissa puhuvat elävät, kuolleet ja syntymättömät. Komeetta kiitää kohti Maata. Aikaa törmäykseen on yksi sekunti. Ihmiset tietävät vähän, elävät vähiten. Juha Seppälän romaanissa puhe kohoaa mullan alta avaruuteen asti. Äänessä ovat elävät, kuolleet ja syntymättömät. On Martti Hirvonen, kohta eläkkeelle joutuva hautatoimiston päällikkö, joka elinkaaripalvelun päätepisteessä tulee asiakkaan iholle kuoleman varmuudella. Hänen elämäntyötään uhkaa uusilla hautausbisneksillä Kosti Grundsten, ikuinen yrittäjä, joka oppii että suomalainen kivi on elämää kovempaa.Heidän jälkikasvunsa rakastuu toisiinsa atomien logiikalla. Lopulliset merkitykset uhkaavat haihtua kosmiseksi pölyksi. Ainakin komeetan iskeytyessä Maahan, kuten Kostin lentäjäisä vuonna 1954. Kaikki ohjautuu viestintäjärjestelmällä, joka on tarkka kuin valkoinen keppi suola-aavikolla.Seppälä etsii perimmäisten asioiden ääreltä. Haulla löytyy pakahduttavia kysymyksiä ja tärkeitä oivalluksia. Kauniit lauseet piirtävät elämälle rajat ja samalla ne kysyvät, miten todellisia rajat ovat, miten sattumanvaraista ja katoavaa kaikki.