Iloisen juomapojan yksinkertaiset ilot

LAITURILLA höyryävän kuumaa termarikahvia paljaalla sokeripalalla huuliin makea karheus pikkuruisilla siivillään inisee hyttynen kimeän tiheään lentää korvalehdellä keskellä päivää ruokopilli hengittää veden alaista hedelmää vedenalaisesta elämästä kelluva kala on hukkunut veden pinta liplattaa lämpenevää kylmää hmiset kävelevät laiturin päällä hautani yli tunnen selkäpiikiven katkun linnusta riippuu silta notkuva ilma enteilee auringon keveyttä tikku sileässä kantapohjassa tytöt merisuolalla, hohkakivellä juuri pesseet kärpänen häiritsee runoani sen mainitessa surisivat pilvetkin, päältäni pois järven ympärysmitta on kantava kaukaisuudessa moottorisahan pauhu hiljaisemmin surisevat vain siivet puu kaatuu katkuen tikut sinkoavat silmittömästi tuuli selailee runoja, opettelee lukemaan luonnostaan