Viimeinen Roomalainen ja Salvan Ristin Ritarit : Meno ja Paluu

Kirja on munkki "Anonymus Salarialaisen" matkakertomus-trilogian ensimmäinen osa. Trilogia kuvaa kolmessa matkakertomuksessa Flavius Aëtiuksen elämän ja samalla ritariuden synnyn. Ensimmäisessä osassa kenraali Merobaudeksen poika Aëtiuksen lähtee pankkivangiksi hunnien kuningas Charatonin luo. Aëtiuksen ja Jasonin panttivankeudella vahvistetaan Rooman ja hunnivaltakunnan välinen rauhansopimus. Matka alkaa vuonna 408 Salvasta, nykyisestä Esztergomista. Nuoret miehet vaeltavat saattueensa mukana hunnien kuningasten kylään Tonavan toiselle puolelle, viilliksi tulleen maan läpi Rooman perikadon ratkaisevalla aikakaudella. Ympärillä näkyvät kaikki kulttuurin murenimisen ja uuden aikakauden muodostumisen kaaoksen merkit: kaupunkien, maaseudun infrastruktuurin romahtaminen, vesihuollon, koulunkäynnin, rahatalouden loppuminen. Matkalla Jasoniin ja Aêtiukseen liittyy kaksi muuta nuorta miestä gootti Condor ja hunni Phandor, ja syntyy nuorten miesten valaliitto, josta ritarius lähtee liikkeelle. Tuhon maisemassa, kaaoksen ytimsessä, kypsyy uusi järjestys, jonka käytös normit kertovat miten ritariuden palavahenkiset säännöt luotiin. Vuosien panttivankina olon jälkeen Aëtius palaa ritariystävineen Rooman, entistä kaoottisempaan tilaan muuttuneen maiseman läpi, jossa heidän liittonsa entisestään vahvistuu. Matka päättyy , Aëtiuksen tullessa nuoresta miehestä aikuiseksi, ja matkatoverien alkaessa valmistella uutta matkaa, paavin ja Rooman prefektin määräyksestä Etelä-Ranskan ritariuden syntysijojen läpi Britanniaan, sinne, jossa legendat kertovat myöhemmin olleen kuningas Arthurin hovin. (Suomen Tietokirjailijat ry on antanut kirjalle apurahan.)