Kaupunki

IItseään ja ympäristöään tutkaileva virkavapaalla oleva psykiatri kohtaa avoimessa yliopistossa kirjastaan luennoivan Scifi kirjailijan ja hänen sielullisesti kauniin kustannustoimittajan Aneten. Luennonaikana aikana psykiatri piirtää kuvan Anetesta muistivihkoonsa ja mallina oleva huomaa sen. Salin ulkopuolella kirjanmyyntitilaisuudessa Anette patistaa näyttämään kuvan ja saa kirjailijankin kiinnostumaan asiasta ja hänelle annetaan vastalahjana kuvasta Peran SCIFI kirja. Pari pyytää myös psykiatrin mukaansa läheiseen juottolaan ja kosteassa illanvietossa syntyy sekä jännitteitä että purkautumista. Monivaiheisen illan pehmo eroottisista seikkailuista huolimatta saatu kirja selviää nuhraantuneena psykiatrin yöpöydälle. Kirjailija soittaa seuraavana päivänä, katuu törmäilyjään ja pyyttä lukemaan kirjansa ja antamaan arvion siitä palkkiota vastaan, Vastahakoisesti psykiatri suostuu toivossa tavata uudestaan Anettea. Psykiatri alkaa velvollisuudentuntoisesti lukea teosta. SCIFI kirja on eilisen luennon tapaan tulevaisuudenvisioissaan vaikeaselkoinen, mutta googlaillen fysiikan ja tietotekniikan termistöä se avautuu paremmin ja lukiessaan hän tekee muistiinpanoja. Taustalla soi Nina Simonen Ne Me Quitte Pas. Lukeminen vie aikansa ja leskimiehen yksityiselämässä on omat haasteensa. Haavehermoon osunut Anette ei ole ainoa nainen elämänkuviossa ja virkavapaaseen kuuluu lisäksi kirjoittaa faktakirja erityisalastaan. Kaupunki on kirja, jossa on vähän kaikkea ja ennen kaikkea kahdeksan lukua kivikovaa tulevaisuus SCIFIä, mutta psykiatri ei olisi psykiatri, jollei hän välillä sukeltaisi syviin sielullisiin vesiin yksityisissä ihmissuhde kiemuroissaan. Vaimo on kuollut vuosia sitten syöpään ja leskenä suru on jo muuttunut halulliseksi kaipaukseksi ja tietysti on haku päällä. Siinä on sekä onnea että epäonnea. Taiteilijoiden talo on hölkkämatkan päässä. Kirjan runsaasta SCIFIstä johtuen saa Kaupunki jatko-osan tai kaksi koska kertomus on vasta alussaan.